Tuija Manninen
Liiketoimintapäällikkö, Verkkokauppa (ICT-palvelut)
044 040 4217
tuija.manninen@tiera.fi

Digitalisaatio tukee oppijakeskeistä opetusta ja tulevaisuuden taitoja

 

 

 

 

 

 

 

 

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava toivoo, että nykyajan nuorille annetaan mahdollisuus pelastaa maailma. Se vaatii kuitenkin pikaista muutosta opetuskäytäntöihin.“Digitalisaatio on välttämättömyys, ei optio”, Halava sanoo.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan meidän on tehtävä nyt isoja ratkaisuja oppimisen ja opettamisen suhteen, jos haluamme, että maapallo on elinkelpoinen vielä vuonna 2100.

Miten tämä liittyy tulevaisuuden kouluihin, opettamiseen ja digioppimiseen? Paljonkin. Halava näkee, että kouluissa on tapahduttava iso muutos, jotta lapsemme saavat välineet tehdä maapallosta paremman paikan elää. Hänen mukaansa rakennetun ympäristön älykkyyden ja kehittyneempien järjestelmien avulla voimme radikaalisti vähentää muun muassa energian käyttöä ja autoja liikenteessä ja hidastaa siten ilmastonmuutosta.

 

Digioppimisen valmennettava tulevaisuuden töihin

– Jos haluamme kasvattaa aikuisia, jotka osaavat toimia ja kehittää ratkaisuja tulevaisuuden maailmassa, digitalisaatio on huomioitava koulussa laajasti. Emme voi jäädä epäolennaisiin pintakysymyksiin, kuten ollako vai ei Instagramissa tai tehdäänkö tehtävät verkossa vai kirjassa. On opittava ymmärtämään digitaalisuuden ja robotiikan mahdollisuuksia ja soveltamaan niitä kestävien ratkaisujen tekemiseen, Halava sanoo.

Tulevaisuuden töissä tarvitaankin uudenlaista moniosaamisia. Jako korkeakoulutason asiantuntija- ja käytännön ammattiosaamiseen ei ole enää ajanmukainen, kun tulevaisuuden töissä tarvitaan molempia.

– Teknologian murros demokratisoi viimeksi kuluttamisen, nyt se demokratisoi tuottamisen, Halava siteeraa digitaalisen työn asiantuntijaa Esko Kilpeä. Samalla työn luonne muuttuu. Palkkatyöstä siirrytään yhä enemmän eri alustoilla tehtävään yksinyrittämiseen, jossa ongelmanratkaisu- ja yhteistyökyky ovat tärkeämpiä kuin nippelitiedon hallinta.

 

Asennemuutos tarvitaan kouluihin heti

Jotta vältämme yhä eriarvoistuvamman maailmaan, kouluissa on Halavan mukaan suhtauduttava oppilaisiin mahdollisuutena eikä vain oppilasmateriaalina.

– Joissain kouluissa on yhä vallalla ajatus, että oppilaat ovat aineista, joka on laadultaan hyvää tai huonoa. Ainesta muokataan opettajajohtoisesti ja laaduntarkkailuna toimivat kokeet. Tällä ajattelulla yhä useampi nuori menettää kiinnostuksensa opiskelemiseen, emmekä pääse oppimisen tavoitteisiin, Halava sanoo.

Halava uskoo, että nykyinen nuori sukupolvi on kultainen sukupolvi, joka muuttaa tulevaisuuden suunnan, jos sille annetaan siihen mahdollisuus.

Hänen mukaansa nuorilla on intuitiivisesti jo ymmärrys, että nykyinen opetus ei valmista heidän tulevaisuuteensa. Hän uskoo, että opettajien ja opettamisen arvostus nousee, kun opetuksesta tulee aidosti vuorovaikutteista ja kaikkien mahdollisuuksiin uskovaa.

– Meillä on nyt nuoria, joille maailma on kuin loputtomien mahdollisuuksien noutopöytä, josta voi valita, mitä haluaa. Osa taas elää todellisuutta, jossa he eivät hae edes TET-paikkaa, koska he ajattelevat kulkevansa suoraan kohti yhteiskunnan exit-ovea. Taustalla saattaa olla useamman sukupolven syrjäytymistä, jota leimaa lohduttomuus ja ainoa osaaminen on lomakkeiden täyttö toimeentulotukea varten. Nuoret eriarvoistuvat yhä enemmän, jos emme pysty tarjoamaan mahdollisuusnarratiivia ihan jokaiselle.

Halavan mukaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoretkin voitaisiin digitaalisin keinoin tunnistaa heidät ja antaa heille tukea.

– Esimerkiksi operaattoridatalla saataisiin selville, onko nuorilla snäppi- tai instakavereita, minkä suuntaista liikennettä heillä on ja kuinka paljon. Aikamme ongelmat ratkaistaan aikamme välineillä, Halava sanoo.

 

Digitalisaatio tuo ymmärrystä oppimiseen ja opettamiseen

Koulujen tavoite on opettaa oppijakeskeisesti, opettajan ohjauksessa. Tähän päästään Halavan mukaan vain osassa kouluja. Monissa on yhä vanha opettajakeskeinen opetus, eikä aitoa mahdollisuutta yksilölliseen oppimiseen.

Digitaalisuus antaa mahdollisuuksia hyvinkin yksilölliseen opetukseen Halavan mukaan ja se on tulevaisuutta.

– Kun esimerkiksi kokeet ovat digitaalisessa muodossa, voidaan lokitietojen avulla jäljittää nopeasti, jos joku asia on jäänyt isolle tai tietylle osalle oppilaista epäselväksi. Silloin voidaan myös etsiä toisenlaista tai useampia tapoja opettaa sama asia.

Digitalisaatio kouluissa tarkoittaa Halavan mukaan myös sitä, että tuntiviitekehyksien sisään voidaan rakentaa useita opetusmoduuleja, joista erilaiset oppijat voivat valita itselleen parhaan tavan oppia. Ennemmin tai myöhemmin kaikilla on mahdollisuus olla kympin oppilaita, vaikka heillä olisi erilainen tausta.

– Opettajavetoinen opetus sopii joka viidennelle, muille on oltava vaihtoehtoja tai oppiminen rapautuu. Hyvä esimerkki täydentävistä vaihtoehdoista on Khan Academy, Halava sanoo.

 

Jatkuvan oppimisen malli kaikille

Elinikäinen kouluttautuminen ja jatkuva muutos ovat arkea. Se koskee koulussa niin oppilaita kuin opettajia. Tämä ei Halavan mukaan tarkoita koulutuspäivien lisäämistä vaan jokapäiväistä osaamisen kasvattamista.

Myös oppimateriaalien on uusiuduttava jatkuvasti ja perinteiset oppiaineetkin pitää voida kyseenalaistaa:

– Tarvitaanko matematiikan, kemian ja fysiikan rinnalle vaikkapa robotiikka, tiede ja teknologia? Luetaanko dinosauruksista tulevaisuudessa kirjoista vai opitaanko niistä seikkailemalla niiden maailmassa virtuaali- ja lisätyn todellisuuden avulla, Halava kysyy.

Samalla hän muistuttaa, että tulevaisuuden oppiminen ja oppimisen digitalisaatio tarkoittaa myös oppimisen palauttamista sen juurille: että oppimisen perusolemuksena on pitkän velvollisuuserämaamatkan jälkeen hauskuus, kiehtovuus ja innostavuus. Siihen digitaalisuus tarjoaa loputtomat mahdollisuudet.